Automaatio vaatii kuormalavoilta laatua

Inex Partners Oy:n Kilon palautusterminaalin läpi kulkee vuosittain 2,5 miljoonaa kuormalavaa

Kymmeniä lavoja pinossa päällekkäin. Kymmeniä pinoja hallissa vierekkäin. Sinne tänne suhaavia haarukkatrukkeja, jotka siirtelevät lavapinoja paikasta toiseen. Inex Partners Oy:n palautusterminaalissa Espoon Kilossa on tekemisen meininki. Kahden vuoden päästä tilanne on toinen, kun päivittäistavaralogistiikka siirtyy kokonaisuudessaan Sipoon Bastukärriin hiljattain avattuun uuteen logistiikkakeskukseen.

Inex Partners Oy on SOK:n kokonaan omistama logistiikkayhtiö. Se tuottaa varastointi-, kuljetus- ja muut logistiikkapalvelut S-ryhmän päivittäis- ja käyttötavaraketjuille. Sipoon uudessa logistiikkakeskuksessa valtaosa työvaiheista on automatisoitu. Tämä asettaa kuormalavojen kunnolle uusia haasteita, sillä automatisoitu järjestelmä ei pysty käsittelemään rikkinäisiä tai vaurioituneita lavoja.

”Hylkäämiseen riittää, että lavassa on lohkeama, siitä sojottaa tikkuja tai jalat ovat rikki. Olemme näiden ensimmäisten kuukausien aikana huomanneet, että kauttamme kiertävät lavat ovat valitettavasti erittäin huonokuntoisia”, kertoo Inexin logistiikkapäällikkö Mikko Kymäläinen.

”Kaikkien toimijoiden kannattaa kiinnittää nyt huomiota lavojen kuntoon, koska tulevaisuudessa varmasti jokainen kaupparyhmä siirtyy käyttämään automaatiota.”

Kunnon lisäksi automatisointi tiukentaa lavojen kokovaatimuksia. ”Automaattivastaan­otossa toleranssi on aika pieni, viisi milliä puoleensa”, Kymäläinen kertoo.

Kokonaan eroon kertalavoista

Lavojen huono kunto on seurausta lavakannan riittämättömästä ylläpidosta. Kun lavat eivät ole ydinbisnestä, niiden kuntoa ei valvota, niitä ei huolleta eikä niitä haluta uusia. ”Kun pyöritetään vaan sitä samaa kantaa, se väkisinkin huononee”, toteaa terminaalipäällikkö Sami Nieminen.

Vastaus on lavapalvelun ulkoistaminen. Paperinkeräyksen kautta saa käyttöönsä vuokrattavat ja uudelleenkäytettävät kiertolavat, joiden kuntoon ja laatuun voi luottaa. Inexin kautta kulkevista lavoista kiertolavoja on tällä hetkellä 20–30 prosenttia, mutta määrää halutaan lisätä. ”Suosittelemme tavarantoimittajille standardikokoisia kiertäviä kuormalavoja, jotta logistiikkakeskuksemme toimisi häiriöttä ja saisimme tavarat priimakuntoisina asiakkaille asti. Kertakäyttölavoista pyritään tulevaisuudessa luopumaan kokonaan”, kertovat Inexin pakkausasiantuntijat Heidi Plattonen ja Vadim Kuvshinov.

Vihreä vaihtoehto

Kuormalavapalvelu tuo logistiikkaan muitakin etuja, kuten standardoidut lavakoot sekä työturvallisuusriskien ja hävikin vähenemisen. Standardikoot helpottavat lavojen lajittelua ja pinoamista terminaaleissa, samoin kiertolavoissa käytetyt kirkkaat värit, joiden ansiosta samanlaiset lavat tunnistaa helposti. Paperinkeräyksen Encore-lavat ovat vihreitä, mikä symboloi myös kiertolavojen ympäristöhyötyjä.

”Kiertävien kuljetusyksiköiden käyttö vähentää neitseellisen raaka-aineen tarvetta ja syntyvän puujätteen määrää”, sanoo Inexin ympäristöasiantuntija Iina Kari. ”Erityisen tärkeää meille on, ettei kaatopaikalle päädy mitään hyödyntämiskelpoista jätettä, vaan kaikki syntynyt jäte hyödynnetään ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiantuotannossa.”

Jätehuollon järjestämisessä Inex suosii toimintamallia, jossa rikkoutuneet lavat ja kertalavat viedään kerralla pois korjattavaksi tai asianmukaisesti hyödynnettäväksi. Tämä leikkaa kustannuksia muun muassa lajittelutyön, varastointitilan ja jätehuoltolaitteiden tarpeen vähenemisenä.

”Lavapalveluoperaattori voi hakea lavat suoraan terminaaleistamme ympäri Suomen, jolloin meidän ei tarvitse kuljettaa niitä itse takaisin. Tässä säästyy paluulogistiikkakustannuksia. Samalla pääsemme eroon lavasaldojen seuraamisesta ja lavojen kierto nopeutuu”, toteaa terminaalipäällikkö Nieminen.

Puujalka ei ole vitsi

Inexin yhteistyö Paperinkeräyksen kanssa on sujunut ongelmitta ja Encore-lavat ovat pääsääntöisesti toimivia. Yksi kehitysidea Kymäläisellä kuitenkin on: puristejalat pitäisi unohtaa ja siirtyä lavoissa kokonaan puujalkoihin.

”Meillä on Sipoossa kilometrejä ja taas kilometrejä kuljetushihnaa, jolla lavat rullaavat. Siinä on aina pientä tärinää, minkä vuoksi etenkin vanhemmista puristejaloista varisee hihnalle pientä puusälää. Jos jokaisesta jalasta jää hihnalle pari grammaa roskaa ja lavoja on vuosittain 2,5 miljoonaa, voi nopeasti laskea syntyvän puuroskan määrän”, Kymäläinen sanoo.

Omistajuus takaa laadun

Paperinkeräys tuntee haasteet, joita automaatio tuo lavankäsittelyyn, vakuuttaa asiakkuuspäällikkö Timo Kaikkonen.

”Emme ole laajentaneet vuokralavapalvelua turhan takia. Haluamme vastata asiakkaiden huutoon”, Kaikkonen sanoo. ”Eurolavojen laatu heikkenee, koska lavoilla ei ole omistajaa, joka huolehtisi niistä. Vuokralavojen etu on, että niillä on omistaja, jolle Inex voi reklamoida, jos laadussa on parantamisen varaa.”

Kaikkosen mielestä on tärkeää, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mitä automaatio lavoilta edellyttää. ”Inexin tilanteessa auttaisi, jos tavarantoimittajilla olisi lavanvaihtosopimus Paperinkeräyksen kanssa.”

Lavanvaihtosopimukseen kuuluu, että Paperinkeräys hakee palautuvan lava­kuorman myymälästä, tarkastaa lavat ja korvaa epäkelvot lavat hyvälaatuisilla.