Historia

Historia

Paperinkeräys Oy perustettiin vuonna 1943 aluksi nimellä Jätekeskus Oy. Perustajaosakkaina oli neljä metsäyhtiötä ja yksi yksityishenkilö, Berndt Relander. Paperinkeräykseksi yritys vaihtoi nimensä vuonna 1965. Yrityksen historia liittyy tiiviisti koko keräykseen ja paperin hyödyntämiseen uudelleen teollisuuden raaka-aineena.

1900-1940

» Saksassa vallinnut paperipula vaikutti siihen, että suomalaiset liikemiehet huomasivat tilaisuutensa liiketoimintaan. Ruben Liebkind erikoistui ensimmäisenä Suomessa keräyspaperiin. Hän toimi 1920-30-lukujen taitteessa vientiagenttina ja toimitti parhaimmillaan 10 000 tonnia keräyspaperia vuodessa. Kurt Pilack perusti Helsingin Länsisatamaan Suomen ensimmäisen keräyspaperin lajittelulaitoksen.

» Aatteelliset järjestöt harjoittivat keräystoimintaa etenkin puolustuslaitoksen hyväksi 1930-luvulla. Talkooluontoisissa keräyksissä kerättiin metallia, kumia ja paperia.

» Sotavuosina paperia kerättiin vain suurimmista lähteistä, kuten kirjapainoista, paperin jalostuslaitoksista, pakkauksia käyttävistä yrityksistä sekä julkiselta sektorilta.

» Jätevarojen hyödyntäminen nousi arvoonsa sodan jälkeen, koska koko teollisuus kärsi raaka-ainepulasta ja yhteiskunnassa vallitsi niukkuus.

» Jätekeskus Oy, nykyiseltä nimeltään Paperinkeräys Oy, perustettiin vuonna 1943 paperin keräämistä ja raaka-aineen hankintaa varten.

» Sodan loppuessa osa keräyspaperia käyttäneistä tehtaista jäi rajan taakse, jolloin satamiin kertyi keräyspaperia. Sitä päätettiin viedä Egyptiin. Satamassa talvella seisoneet paalit sulivat kuitenkin Egyptin auringossa ja hajosivat satamaan.

» Rauhan tultua paperinkeräystoimintaa laajennettiin kotitalouksiin. Kansanhuoltoministeriön ja Lisenssiviraston kanssa neuvoteltiin miten tukea yksityisten ihmisten keräysinnostusta. Tällöin keksittiin keräyksen houkuttimeksi palkkiota. Ensimmäistä keräyskampanjaa kokeiltiin vuonna 1947, jolloin palkkioksi keräämisestä sai makeisia. Samana vuonna solmittiin Kansanhuoltoministeriön kanssa maanlaajuinen Jäte-Joonas -kampanja, jossa palkkioina käytettiin makeisia, sokeria ja riisiä. Suomalaiset keräsivät makeannälkäänsä 5 400 tonnia paperia vuonna 1947.

1950-1960-luvut

» Palkkioiden arvo keräyskampanjoissa kasvoi 1950-luvun alussa, kun kelloja alettiin käyttää kierrätyksen palkkioina. Kellontekijät "Vaihda paperi kelloon" -kampanjaan haettiin Sveitsistä ja Saksasta ja kellomerkit saivat omat nimet, kuten Stima, Regalis, Nostra ja Margo.

» Tanskassa suunnitellut, mutta Suomessa valmistetut Margit-pöytähopeat lanseerattiin kierrätyspalkkioiksi 1950-luvun puolivälissä erityisesti perheenemännille.

» Lasten leluja käytettiin vastalahjana 1960-luvulla. Englannista tuotiin pojille Meccano-rakennussarjaa ja myöhemmin Tanskasta vastaavaa muovista Pebe-rakennussarjaa. Tytöille hankittiin itäsaksalaisten muottien perusteella valmistettuja Siro-nukkeja ja Tanskasta tuotuja eksoottisia mustaihoisia nukkeja.

» Jätekeskus Oy vaihtoi nimensä Paperinkeräyskeskus Oy:ksi vuonna 1961 ja Paperinkeräys Oy:ksi vuonna 1965.

» Vuonna 1965 paperin vastaanottopisteitä oli 5 400 kappaletta.

» Nordofon-nimisiä englannin ja ruotsin kielikurssilevyjä jaettiin nuorille ja aikuisille 1960-luvulla paperinkeräyksen palkkiona. Suurempia palkkioita voitiin kerätä kouluilla, joissa oppilaiden keräämällä paperilla saatiin muun muassa televisioita tai muita laitteita ja materiaalia, kuten luokkakirjastoja tai filmejä. Palkkiokeräys oli hyvin suosittu, vakiintunut tapa 1970-luvulle asti.

1970-1990-luvut

» Keräyspalkkioiden käyttö loppui 70-luvun alussa ja keräys muuttui ammattikeräysliikkeiden hoitamaksi. Paperia alettiin kerätä taajamissa kiinteistökohtaisista astioista sekä haja-asutusalueilla alueellisista keräyspisteistä.

» Toimistopaperin keräys voimistui vuodesta 1976 alkaen, jolloin G. A. Serlachiuksen (nyk. Metsä Tissue Oyj) toimistopaperia raaka-aineena käyttävä siistauslaitos käynnistyi Mäntässä.

» Paperinkeräyksen alkuvaiheissa paperia käytettiin lähinnä vain kartongin välikerroksissa, raakakattohuovassa ja erilaisissa käärepapereissa. Vuonna 1978 Kotkan Sunilaan valmistui ensimmäinen siistauslaitos, Keräyskuitu Oy, (toimi vuoteen 2006 asti). Tämän jälkeen keräyspaperia voitiin käyttää myös sanomalehtipaperin raaka-aineena.

» Paperinkeräys Oy sai Suomen Luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon vuonna 1983.

» Vuonna 1992 alkoi maito- ja mehutölkkien ensimmäinen keräyskokeilu Itä-Helsingissä ja kartonkipakkausten ensimmäinen keräyskokeilu Salossa.

» Paperinkeräys juhli 50-vuotistaivaltaan.

» Ensimmäiset Kiertolaari-säiliöt otettiin käyttöön vuonna 1996

» Vuonna 1997 Paperinkeräys Oy sai ISO 9002 -laatusertifikaatin.

» Valtioneuvosto teki päätöksen keräyspaperin talteenotosta ja hyödyntämisestä vuonna 1998 (tuottajavastuu).